1. Lukuvinkki 

Maailman Alzheimer-raportti 2026 keskittyy muistisairauksien kliinisiin tutkimuksiin ja siihen, miten tutkimuksista voidaan tehdä osallistavampia, saavutettavampia ja maailman eri väestöjä paremmin huomioivia.

Lue lisää: World Alzheimer Report 2026

2. Tutkimuskatsaus: Miten muistisairauksien riskitekijät esiintyvät maailmalla?

Tuoreessa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin muistisairauksien 12 muokattavissa olevaa riskitekijää ja niiden yhteisesiintymistä 14 eri maassa ja alueella. Tutkimusaineisto koostui yli 214 000 vähintään 50-vuotiaasta henkilöstä, ja mukana oli sekä korkean että matalan ja keskitulotason maita.

Lue tutkimus tästä: Differences in the prevalence and patterns of dementia risk factors across 14 countries and regions: a harmonised cross-national analysis

Tutkimuksessa mukana olleet riskitekijät olivat:

• Koulutus ja aistit: vähäinen koulutus, kuulon heikkeneminen ja näön heikkeneminen.
• Sydän- ja verisuoniterveys: kohonnut verenpaine, korkea LDL-kolesteroli, diabetes ja lihavuus.
• Elintavat ja hyvinvointi: vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, masennusoireet ja sosiaalinen eristäytyminen.

Tutkimus osoitti, että riskitekijöiden yleisyydessä on huomattavia eroja eri maiden ja alueiden välillä:

• Koulutus: matalan ja keskitulotason maissa, kuten Kiinassa, vähäinen koulutus oli yleistä (85,6 % osallistujista), kun taas Yhdysvalloissa osuus oli 12,0 %.
• Lihavuus: lihavuus puolestaan oli yleisempää korkean tulotason maissa. Yhdysvalloissa osuus oli 44,9 %, kun Intiassa se oli 13,3 %.

Riskitekijät kasaantuvat – yksi koko ei sovi kaikille

Yli puolella tutkimukseen osallistuneista oli vähintään kaksi riskitekijää kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa ja alueilla. Riskitekijät myös esiintyivät usein yhdessä ja muodostivat eri ympäristöissä samankaltaisia kokonaisuuksia, jotka liittyivät esimerkiksi sydän- ja verisuoniterveyteen, riskikäyttäytymiseen sekä sosiaalisiin ja aisteihin liittyviin tekijöihin.

Tutkimuksen keskeinen viesti on, että muistisairauksien ennaltaehkäisyssä tarvitaan sekä paikalliseen tilanteeseen mukautettuja että yhteisiä monialaisia toimintatapoja. Yksi kaikille samanlainen malli ei välttämättä sovi kaikkiin yhteiskuntiin tai väestöryhmiin.

Miksi tämä tutkimus on tärkeä MUKESille?

Tutkimus tukee MUKESin tekemän työn näkökulmaa: aivoterveyden edistämisessä on tärkeää huomioida ihmisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet sekä se, millaisessa ympäristössä he elävät.

Eri väestö- ja kieliryhmien koulutustausta, terveysriskit, elämäntilanteet ja mahdollisuudet osallistua ennaltaehkäisevään toimintaan voivat vaihdella. Samalla monet aivoterveyteen liittyvät tekijät ovat yhteisiä. Aivoterveyttä voidaan tukea esimerkiksi liikunnan, ravitsemuksen, sosiaalisen aktiivisuuden ja aistiterveyden avulla sekä lisäämällä tietoa muistisairauksien riskitekijöistä.

3. MUKES muistitreenit

MUKESin muistitreenit tarjoavat pieniä ja vaihtelevia tehtäviä muistin, tarkkaavaisuuden ja ajattelun aktivoimiseen. Tehtävät on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat pitää aivot aktiivisina ja tehdä pieniä muistia haastavia tehtäviä. Niitä voi tehdä omaan tahtiin yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Muistitreenit vaihtuvat jäsenviesteissä, joten seuraavalla kerralla luvassa on taas jotain uutta ja kivaa.