Tule mukaan tunnin mittaiseen tietoiskuun, jossa käsittelemme vieraskielisten ikääntyvien kohtaamista, muistisairauksia ja yksinäisyyden vaikutuksia Suomessa. Saat käytännön tietoa ja työkaluja eri taustoista tulevien henkilöiden tukemiseen.
Ikääntyminen vieraassa kulttuurissa – yksinäisyys, muistiterveys ja sensitiivinen kohtaaminen
Suomessa elää yhä enemmän ikääntyviä, joiden kieli ja kulttuuri eroavat valtaväestöstä. Tämä ryhmä ei ole yhtenäinen, vaan se koostuu monenlaisista ihmisistä: maahanmuuttajista, pakolaisista, toisen polven siirtolaisista, erilaisista vähemmistöryhmistä ja monikulttuurisessa ympäristössä eläneistä henkilöistä. Kieli ja kulttuuri eivät koskaan yksinään määritä ihmistä, sillä jokaisella on oma elämäntarinansa, kokemuksensa ja uskomuksensa.
Ikääntyessä tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omalla äidinkielellä kasvaa. Tämä vaikuttaa hyvinvointiin, muistisairauksien hoitoon ja palveluiden saavutettavuuteen. Kielen merkitys korostuu erityisesti muistisairauden edetessä, jolloin ihminen voi palata käyttämään äidinkieltään ja vieraan kielen käyttö vaikeutuu tai opittu kieli unohtuu kokonaan.
Eri sukupolvien arvojen muutos – sekä haaste että mahdollisuus
Ikääntyvien käsitykset elämästä, terveydestä ja sosiaalisista suhteista ovat muuttuneet sukupolvien saatossa. Vieraskieliset ikääntyneet ovat kokeneet, että heidän arvonsa ja perinteensä eivät aina kohtaa nykyajan palvelujärjestelmän kanssa. Esimerkiksi hoivan ja perheen rooli voi olla merkittävästi erilainen kuin valtaväestön keskuudessa.
Joissakin kulttuureissa iäkkäät hoidetaan kotona, mutta se ei välttämättä ole heidän vapaa tahtonsa. Perhe voi odottaa, että ikääntynyt jää kotiin ilman tukipalveluita, mikä voi johtaa eristäytymiseen ja hoivavajeeseen. Tämä osoittaa kasvava tarvetta sensitiiviselle kohtaamiselle ja yksilöllisesti räätälöidyille palveluille.
Yksinäisyystyöpajojen mullistavat tulokset
Olemme järjestäneet 5 työpajaa ikääntyville vieraskielisille, sekä yksinäisyydestä olemme keskustelleet Mukula-ruokapiireissä. Työpajoissamme meille on kerrottu, että monet vieraskieliset ikääntyneet kokevat itsenäisyyden menetyksen maahanmuuton myötä erityisen voimakkaasti. Heidän synnyinmaassaan perinteiset sosiaaliset rakenteet ovat olleet merkittävä osa yhteisöllisyyttä, ja Suomessa niiden puuttuminen voi johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.
► Vain 38 % vastaajista kokee, että maahanmuuton myötä heidän elämänlaatunsa on parantunut.
Osallistujat ovat myös tuoneet esiin, kuinka tapojen ja arvojen erot voivat tehdä sopeutumisesta vaikeaa. Eri sukupolvien välillä voi olla niin sanotusti jännitteitä, sillä vanhemmat ikäryhmät saattavat kokea, että perinteiset roolit, kuten miesten ja naisten asemat, ovat muuttuneet niin paljon, että se aiheuttaa epävarmuutta ja ristiriitoja perheen sisäisesti.
► Lähes 60 % vastaajista kokee, että heillä on sukupolvien välisiä ristiriitoja.
Työpajoissamme meille on kerrottu, että moni vieraskielinen ikääntynyt kokee syvää yksinäisyyttä, joka ei ole vain henkinen, vaan myös fyysinen tunne. Tämä ilmenee muun muassa eristäytymisenä, tekemisen puutteena ja kokemuksena siitä, ettei kuulu mihinkään.
► Yli 90 % iäkkäistä kertoi kokevansa huolia ja mietteitä tulevaisuudestaan.
Monilla ei ole sukulaisia Suomessa, ja sosiaalisten verkostojen kaventuminen lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Kun ihminen ei käy missään eikä halua kommunikoida, hänen elämästään saattaa puuttua merkityksellisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta, mikä voi johtaa ikääntyvien sanoilla ”depressiaan, kaipuuseen ja suruun”.
Ikääntyvät saattavat myös kokea heidän sanoilla alemmuuden tai huonommuuden tunnetta, jolloin he tuntevat, etteivät kelpaa mihinkään tai heidän kokemuksiaan ei arvosteta. Tämä voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja estää heitä hakeutumasta palveluiden tai yhteisön tuen piiriin.
Ammattilaisen avaimet – ratkaisu sensitiiviseen kohtaamiseen
Ammattilaisen avaimet -tietoisku on yksi ratkaisu vieraskielisten ikääntyneiden kohtaamiseen liittyvän tiedon lisäämiseksi. Sen tavoitteena on tarjota ammattilaisille selkeitä ja käytännönläheisiä työkaluja sensitiiviseen vuorovaikutukseen (Jututtaja-toimintamalli), muistisairauksien erityishaasteiden ymmärtämiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen. Kun tietoisuus näistä teemoista kasvaa, voidaan kehittää entistä saavutettavampia ja yhdenvertaisempia palveluita, jotka tukevat ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta.
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan tunnin mittaisen tietoiskuun, josta saat runsaasti uutta tietoa ja työkaluja oman työn tueksi.
Ann-Ly Palosaari
+358 400 251222