Keväällä 2025 järjestetiin Jututtaja-hankkeessa yksinäisyystyöpajoja eri puolilla Suomea: Helsingissä, Vantaalla, Kotkassa, Jämsässä ja Jyväskylässä.

Lisäksi vironkielisille osallistujille toteutettiin oma sähköinen kysely omalla kielellä.

Selvitys antaa kuvan siitä, millaisia kokemuksia yksinäisyydestä ja arjen haasteista eri kieliryhmillä on Suomessa.

 Kohderyhmänä selvityksessä olivat:

• Arabiankieliset 55+
• Vironkieliset ja venäjänkieliset 60+

Työpajoihin osallistui yhteensä 112 henkilöä:

• 11 arabiankielistä
• 31 vironkielistä
• 70 venäjänkielistä

Tutustu selvityksen tuloksiin tarkemmin:
KLIKKAA ja lue tästä (PDF). 

Työpajoissa pohdittiin yksinäisyyttä, sen syitä ja kuultiin osallistujien toiveita. Osallistujat vastasivat erilaisiin väittämiin vaihtoehdoilla "Kyllä", "Ei", "En tiedä" tai "En halua vastata"

Vaihtoehdot "en tiedä" ja "en halua vastata" lisättiin erityisesti ikääntyvien toiveesta, jotta jokainen voisi vastata itselleen sopivalla tavalla.

Menetelmät olivat haastattelut, sähköinen kysely ja ryhmissä toteutetut työpajat.

Kuva: Anne-Ly Palosaari

Vieraskielisten ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa nopeasti, ja samalla lisääntyvät myös yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen riskit (Kuntaliitto 2020; THL 2023).

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä useammin kuin kantaväestö, sillä heidän elämänkulkuunsa liittyy samanaikaisesti ikääntymisen haasteita, muuttokokemuksia, kielimuuria ja rakenteellisia esteitä (Guruge & Sidani 2023; Joshi ym. 2024).

Vieraskielisten ikääntyvien yksinäisyys onkin kasvava hyvinvointihaaste. Yksinäisyys ei johdu yksittäisestä syystä, vaan yksilöllisten, sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden kasautumisesta. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin ammattilaisille uusi käytännön työkalu yksinäisyyden kartoittamiseksi.

Ikääntyvien vieraskielisten yksinäisyyden kartoituslomake

https://yksinaisyys-kartoitus.lovable.app/

Vastaukset näkyvät ainoastaan sinulle eivätkä tallennu mihinkään järjestelmään; ne ovat käytettävissä tulostamista tai paikallista tallentamista varten.

1. väittämä: Olen tyytyväinen asuinalueeni palveluihin

Tulokset:

• Arabia (N=11): Kyllä 45,45 %, Ei 54,55 %, En tiedä 0 %, En halua vastata 0 %
• Viro (N=31): Kyllä 80,65 %, Ei 9,68 %, En tiedä 9,68 %, En halua vastata 0 %
• Venäjä (N=70): Kyllä 77,14 %, Ei 2,86 %, En tiedä 17,14 %, En halua vastata 2,86 %

Nosto: Virolaisista vastaajista suurin osa (81 %) on tyytyväisiä palveluihin, kun taas arabitaustaisilla tyytymättömyys on yleisempää.

Taustatutkimus:

Hyvin saatavilla olevat palvelut lisäävät ikääntyneiden alueeseen kiintymistä ja tyytyväisyyttä (SMU, 2021) Neighbourhood satisfaction and networks among older adults in Singapore

Suositus ammattilaisille: Vahvista alueellista erikielistä palveluneuvontaa erityisesti maahan muuttaneille, jotta tieto ja luottamus kasvaisivat.

Tulokset perustuvat yksinäisyystyöpajoihin ja omakieliseen kyselyyn. Osallistujia: arabiankieliset (N=11), eestinkieliset (N=31) ja venäjänkieliset (N=70), kohderyhmänä ikääntyvät (55+; eestiläiset ja venäjänkieliset 60+). 

 2. väittämä: Tunnen oloni turvalliseksi kodin ulkopuolella

Tulokset:

• Arabia: Kyllä 90,91 %, Ei 9,09 %, En tiedä 0 %, En halua vastata 0 %
• Viro: Kyllä 90,32 %, Ei 0 %, En tiedä 9,68 %, En halua vastata 0 %
• Venäjä: Kyllä 84,29 %, Ei 5,71 %, En tiedä 7,14 %, En halua vastata 2,86 %

Nosto: Turvallisuuden tunne on vahva kaikissa ryhmissä, erityisesti arabi- ja virolaisvastaajilla (yli 90 %).

Taustatutkimus:

Turvallisuuden kokemus on keskeinen osa ikäystävällistä yhteiskuntaa — turvallisuuden tunne vaikuttaa voimakkaasti ikääntyneiden hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Esimerkiksi WHO:n Global Age-Friendly Cities -opas kattaa turvallisuuden keskeisenä osa-alueena ulkotiloissa, liikkumisessa ja asumisessa. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8997810/…

Lisäksi ruotsalaisessa tutkimuksessa turvallisuuden tunnetta vahvistavat luottamukselliset suhteet, oman elämän hallinnan tunne ja koettu terveys LÄHDE: https://www.scirp.org/journal/paperinformation…

Vuoden 2022 tutkimus Ikäystävällisen kaupungin kontekstissa määritteli turvallisuuden tunteen kahteen ulottuvuuteen — tahalliset ja tahattomat riskit — sekä kolmessa ympäristössä: kotona, ulkotiloissa/ liikenteessä ja digitaalisessa ympäristössä. Turvallisuuden tunteen parantamista voivat tukea tiedon saatavuus, sääntöjen valvonta ja digitaaliset taidot. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8997810/…

Suositus ammattilaisille:
Järjestäkää yhteisöllistä toimintaa ulkotiloihin sijoittuvissa turvallisissa ympäristöissä, kuten laiturialueet, puistot ja valaistut kävelyreitit. Tämän avulla:

• vahvistatte iäkkäiden turvallisuuden tunnetta,
• tuette osallistumista ja liikkumista arkiympäristössä,
• ja lisäätte yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä ikäihmisten keskuudessa — kaikki ovat avaintekijöitä ikäystävällisessä yhteiskunnassa.

3. väittämä: Minulla on hyviä kokemuksia asuinpaikastani

Tulokset:

• Arabia: Kyllä 72,73 %, Ei 18,18 %, En tiedä 9,09 %, En halua vastata 0 %
• Viro: Kyllä 87,10 %, Ei 9,68 %, En tiedä 0 %, En halua vastata 3,23 %
• Venäjä: Kyllä 81,43 %, Ei 2,86 %, En tiedä 15,71 %, En halua vastata 0 %

Nosto: Asuinalueen kokemuksilla on suuri merkitys osallisuuden tunteelle.

Taustatutkimus:

Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma vahvistavat hyvinvointia ja ehkäisevät eristäytymistä. 
LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9716062/?utm_source

Green spaces & sosiaaliset kohtaamiset.
Vanhemmat kiinalaiset maahanmuuttajat Australiassa kokivat, että puistot ja viheralueet mahdollistavat sosiaalisten suhteiden rakentamisen → myönteinen vaikutus hyvinvointiin. 
LÄHDE: https://www.frontiersin.org/…/10.3389/fpsyg.2020.551213/full 

Etniset yhteisöt, joissa asuu samaan kulttuuriin kuuluvia, tukevat sosiaalista pääomaa ja ehkäisevät sopeutusstressiä. Tällaiset yhteisöt muodostavat tärkeän tuen lähiverkoston muodossa. 
LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9789212/ ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4498998/ 

Systemaattinen katsaus osoittaa, että kävelymahdollisuuksien lisäksi turvalliset ja tutut viheralueet, liikennejärjestelyt sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus vaikuttavat myönteisesti ikääntyvien kokemaan elämänlaatuun. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11277252/ ja https://journals.sagepub.com/…/full/10.1177/0164027521999980

Tutkimuksissa on havaittu, että asuinalueen sosiaalinen pääoma, kuten naapurisuhteet ja yhteisön tuki, vaikuttaa olennaisesti mielenterveyteen maahanmuuttajilla. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9716062/

Suositus ammattilaisille:
Kehittäkää asuinalueelle osallistavia tapahtumia, jotka:

• vahvistavat myönteisiä kokemuksia ja turvallisuuden tunnetta,
• lisäävät yhteisöllisyyttä,
• ja tukevat ikääntyvien osallisuutta arjessa.

 4. Väittämä: Maahanmuuton jälkeen elämäni on parantunut.

Tulokset:

• Viro: Kyllä 61,29 %, Ei 38,71 %, En tiedä 0 %, En halua vastata 0 %  
• Venäjä: Kyllä 54,29 %, Ei 41,43 %, En tiedä 4,29 %, En halua vastata 0 %  
• Arabia: Kyllä 27,27 %, Ei 63,64 %, En tiedä 9,09 %, En halua vastata 0 %  

Nosto: Arabiankieliset kokevat maahanmuuton jälkeisen elämän parantuneen kaikkein vähiten. Tämä ero on merkittävä ja vaatii huomiota iäkkäiden kotoutumisen kehittämisessä. Ota huomioon, että vastaajia oli vaan 11 henkilöä, tulosta ei voi yleistää! Huolestuttavaa on kuitenkin, että muistakin ryhmistä iäkkäät kokevat ettei elämä ole parantunut maahanmuuton jälkeen. Tarvitaan jatkotutkimuksia tästä aiheesta. 

Taustatutkimus:  
Maahanmuuton jälkeinen elämänlaatu riippuu monista tekijöistä: kielitaidosta, työllistymisestä, sosiaalisista suhteista ja kokemuksesta osallisuudesta. Tutkimusten mukaan erityisesti pakolaistaustaisilla ja turvapaikanhakijoilla on suurempi riski kokea stressiä, mielenterveyden haasteita ja ulkopuolisuuden tunnetta.
LÄHDE: THL:n tutkimukset maahanmuutosta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. https://thl.fi/…/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus 

Maahanmuuttodialogit – kokemuksia kotoutumisesta ja osallisuudesta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/…/164696/SM_2023_9.pdf 

Tulevaisuuden Suomen tekijät – maahanmuuttajien kokemuksia työstä ja elämästä Suomessa. https://www.e2.fi/…/tulevaisuuden-suomen-tekijat-julkaisu…

Suositus ammattilaisille:  
Kehittäkää kotoutumista tukevia palveluja ja yhteisöllisiä rakenteita, jotka:  

• huomioivat eri kieliryhmien ja taustojen sekä ikääntyneen erityistarpeet,  
• vahvistavat osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta,  
• tarjoavat matalan kynnyksen mielenterveys- ja neuvontapalveluita erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.

Ota huomioon:

Kotoutumisen alkuvaiheessa koettu epävarmuus ja kielimuuri, voivat heikentää elämänlaatua erityisesti turvapaikanhakijoilla ja pakolaistaustaisilla.  LÄHDE: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/…/164696/SM_2023_9.pdf…
Yhteisöön kuulumisen tunne ja sosiaalinen tuki ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin kannalta – niiden puute voi selittää kielteisiä kokemuksia. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9716062/?utm_source
Syrjintä ja rasismi voivat heikentää iäkkäiden kokemusta kotoutumisesta ja vaikuttaa kielteisesti elämänlaatuun.  LÄHDE: https://www.frontiersin.org/…/10.3389/fpsyg.2020.551213/full
 

5. Väittämä: Pidän yhteyttä kotimaani läheisiin.

Tulokset:

• Viro: Kyllä 100,00 %, Ei 0,00 %, En tiedä 0,00 %, En halua vastata 0,00 %
• Venäjä: Kyllä 81,43 %, Ei 12,86 %, En tiedä 1,43 %, En halua vastata 4,29 %
• Arabia: Kyllä 63,64 %, Ei 27,27 %, En tiedä 0,00 %, En halua vastata 9,09 %

Nosto: Kaikista ryhmistä suurin osa ikääntyneistä maahanmuuttajista pitää yhteyttä kotimaansa läheisiin. Erityisesti eestinkielisillä yhteydenpito on 100 %, mikä kertoo vahvasta siteestä lähtömaahan. Arabiankielisistä vastaajista lähes kolmannes ei kuitenkaan pidä yhteyttä, mikä voi heijastaa esimerkiksi sodan, pakolaisuuden tai perhesuhteiden katkeamisen vaikutuksia.

Taustatutkimus:
Sosiaalinen tuki ja yhteydenpito läheisiin ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvoinnissa. Tutkimusten mukaan yhteyden säilyttäminen lähtömaan perheeseen ja ystäviin voi vahvistaa psyykkistä jaksamista, identiteettiä ja osallisuuden tunnetta uudessa kotimaassa.

LÄHDE: https://thl.fi/…/maahanmuutto…/ikaantyneet-maahanmuuttaneet ja https://www.theseus.fi/…/opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Moilanen…

Yhteydenpidon esteitä voivat olla kielimuuri, digitaaliset taidot, taloudelliset resurssit sekä traumaattiset kokemukset. Erityisesti pakolaistaustaisilla voi olla vaikeuksia ylläpitää kontakteja kotimaahan, mikä voi lisätä eristäytymisen riskiä. LÄHDE: https://www.uef.fi/…/iakkailla-maahanmuuttajilla-ja…

Suositus ammattilaisille:
Kehittäkää palveluja, jotka:

• tukevat yhteydenpitoa lähtömaan läheisiin esimerkiksi digituen ja tulkkauspalveluiden avulla
• huomioivat kulttuuritaustan merkityksen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä
• tarjoavat ryhmätoimintaa, jossa voi jakaa kokemuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä

Yhteydenpidon tukeminen voi olla osa kotoutumista ja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä.

Ota huomioon:

On tärkeää huomioida, että yhteydenpito kotimaahan voi olla merkittävä hyvinvoinnin ja identiteetin lähde. Sen puuttuminen voi lisätä yksinäisyyden ja irrallisuuden kokemuksia.

 6. Väittämä: Kulttuurierot suomalaisten kanssa ovat haaste.

Tulokset:

• Arabia: Kyllä 100,00 %, Ei 0,00 %, En tiedä 0,00 %, En halua vastata 0,00 %
• Viro: Kyllä 35,48 %, Ei 51,61 %, En tiedä 12,90 %, En halua vastata 0,00 %
• Venäjä: Kyllä 28,57 %, Ei 50,00 %, En tiedä 18,57 %, En halua vastata 2,86 %

Nosto: Arabiankieliset vastaajat kokevat kulttuurierot poikkeuksetta haasteellisiksi, kun taas virolaisista ja venäjänkielisistä enemmistö ei pidä niitä ongelmana, vaikka noin kolmannes kuitenkin kokee vaikeuksia.
Tulokset osoittavat, että kulttuurierojen merkitys vaihtelee vahvasti lähtömaan mukaan. Arabiankielisillä kulttuurinen etäisyys suomalaiseen yhteiskuntaan voi korostaa haasteita, kun taas virolaisilla ja venäjänkielisillä läheisempi kulttuurinen tausta helpottaa sopeutumista.

Taustatutkimus:
Tutkimusten mukaan kulttuurierot voivat vaikuttaa merkittävästi ikääntyneiden maahanmuuttajien arkeen ja osallisuuden kokemukseen: Kulttuurierot ja kielimuuri voivat lisätä yksinäisyyttä ja vaikeuttaa palveluiden käyttöä. Läheisten tukiverkkojen puute voi korostaa tätä.
Kansainväliset tutkimukset. Yksinäisyys ja kulttuurierot: Kulttuurinen etäisyys lisää ulkopuolisuuden kokemusta ja heikentää psyykkistä hyvinvointia.
LÄHDE:
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9957511/?utm
Kulttuurisensitiivisyys palveluissa: Terveydenhuollossa kulttuurinen kompetenssi parantaa luottamusta, vuorovaikutusta ja hoitoon sitoutumista.
LÄHDE: https://www.mdpi.com/2076-0760/13/10/530?utm
ICT ja digiosaaminen: Digitaaliset työkalut voivat tukea yhteyksiä ja vähentää eristäytymistä, mutta edellyttävät digitaitojen vahvistamista.
LÄHDE: https://arxiv.org/abs/2403.10172?utm
Yhteisön osallisuus: Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyt selvitykset osoittavat, että kulttuuri-identiteetin tunnustaminen ja yhteisöllinen toiminta lisäävät hyvinvointia ja vähentävät syrjäytymistä.
LÄHDE: https://arxiv.org/abs/2403.10172?utm
https://en.wikipedia.org/wiki/The_PINE_Study?utm
Pasifika-yhteisöt, Uusi-Seelanti: Vahva kulttuuri-identiteetti yhteydessä hyvään terveyteen, mutta kieli- ja kulttuurimuurit vaikeuttavat palveluiden käyttöä.
LÄHDE: https://en.wikipedia.org/wiki/Ageing_Well?utm
Kansainvälinen tutkimus vahvistaa sen, mitä Suomen tulokset jo osoittavat: kulttuurierojen kokemus ei ole yksilön "sopeutumattomuutta", vaan rakenteellinen kysymys, joka liittyy yhteisön, palvelujen ja vuorovaikutuksen muotoihin.

Suositus ammattilaisille:
Kehittäkää palveluja, jotka:

• Vahvistavat kulttuurien välistä vuorovaikutusta: yhteisiä ryhmiä, joissa suomalaiset ja maahanmuuttajat voivat kohdata turvallisesti.
• Tarjoavat kulttuurisensitiivisiä palveluja: koulutetaan ammattilaisia tunnistamaan kulttuurierot ja huomioimaan ne arjen kohtaamisissa.
• Hyödyntävät yhteisöohjaajia ja vertaistukea: kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yhteisötoiminta voi vahvistaa osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä.
• Tukevat digitaitoja ja yhteydenpitoa: ICT voi olla voimavara, jos siihen tarjotaan ohjausta ja tulkkausta.
• Huomioivat identiteetin ja kulttuurin merkityksen: tutkimukset Yhdysvalloista ja Uudesta-Seelannista osoittavat, että vahva kulttuuri-identiteetti tukee hyvinvointia ja osallisuutta.

Näiden käytäntöjen avulla voidaan vähentää kulttuurieroihin liittyviä haasteita ja edistää ikääntyneiden maahanmuuttajien kotoutumista sekä hyvinvointia.

7. Väittämä: Minulla on vähän rahaa, ja se vaikuttaa elämääni negatiivisesti.

Tulokset:

• Arabia: Kyllä 90,91 %, Ei 0,00 %, En tiedä 0,00 %, En halua vastata 9,09 %
• Viro: Kyllä 16,13 %, Ei 64,52 %, En tiedä 16,13 %, En halua vastata 3,23 %
• Venäjä: Kyllä 49,28 %, Ei 34,78 %, En tiedä 13,04 %, En halua vastata 2,90 %

Nosto: Arabiankielisistä vastaajista valtaosa (yli 90 %) kokee, että vähäiset rahavarat vaikuttavat heidän elämäänsä negatiivisesti. Venäjänkielisistä noin puolet kokee samoin, kun taas virolaisista suurin osa ei näe vähävaraisuutta merkittävänä ongelmana.
Tulokset osoittavat, että taloudellisen tilanteen vaikutus arkeen vaihtelee selvästi kieliryhmien välillä. Arabiankielisillä taloudellinen epävarmuus näyttäytyy eräänä keskeisenä huolena, kun taas virolaisilla ja venäjänkielisillä on todennäköisesti enemmän keinoja sopeutua taloudellisiin haasteisiin.
 

Taustatutkimus: 

Taloudellinen stressi ja terveys: Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden kokema taloudellinen epävarmuus tai “financial stress” liittyy heikentyneeseen itseraportoituihin terveys- ja elämänlaatuindikaattoreihin sekä korkeampaan masennusriskin esiintymiseen. LÄHDE: https://bmcgeriatr.biomedcentral.com/…/s12877-020-01687-5…

Palveluiden käyttö ja terveydenhuollon kynnys: Maahanmuuttajilla ja pienituloisilla esiintyy usein esteitä terveyspalvelujen käytössä, kuten kustannuspaineita, kielellisiä ja byrokraattisia haasteita, jotka voivat johtaa hoitoon hakeutumisen viivästymiseen tai tarpeettoman hoidon välttelyyn. LÄHDE: https://bmchealthservres.biomedcentral.com/…/s12913-024…

Osallisuus ja yksinäisyys: Pienituloisuus ja taloudellinen ahdinko heikentävät mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin, kulttuuri- ja yhteisötoimintaan, mikä puolestaan lisää sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden riskiä. LÄHDE: https://ojin.nursingworld.org/…/poverty-in-older-adulthood/…

Kotoutuminen ja työmarkkinat: Kotoutuvat maahanmuuttajat saattavat työllistyä matalapalkka-aloille tai epävakaisiin työpaikkoihin, ja heillä on usein puutteellinen eläkkeellinen tai sosiaaliturva, mikä kasvattaa riskiä taloudelliseen epävarmuuteen, erityisesti vanhuudessa. LÄHDE: https://www.sciencedirect.com/…/abs/pii/S0890406525000210…

Kansainvälinen kirjallisuus tukee käsitystä siitä, että taloudellinen epävarmuus ei ole pelkkä yksilöllinen kokemus, vaan rakenteellinen ilmiö, joka kytkeytyy osallisuuteen, palveluihin ja yhteiskunnallisiin turvaverkkoihin.

Suositus ammattilaisille:

• Taloudellinen neuvonta ja arjen hallinta: Tarjotkaa ikääntyville ja kotoutuville maahanmuuttajille tukea talouden suunnitteluun, budjetointiin ja varautumiseen, jotta he voivat vähentää stressiä ja parantaa hyvinvointiaan.
• Esteettömät ja saavutettavat palvelut: Huomioikaa taloudelliset, kielelliset ja byrokraattiset esteet terveyspalveluiden käytössä. Tarjotkaa ohjausta ja tiedotusta erityisesti niille, joilla on matalat tulot tai kotoutumisvaiheessa oleva elämäntilanne.
• Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen: Kehittäkää maksuttomia tai edullisia harrastus- ja yhteisötoimintoja, jotka ottavat huomioon taloudelliset rajoitteet ja tarjoavat matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet.
• Kotoutumisen tukeminen: Kotoutuville seniori- ja maahanmuuttajaryhmille tulisi tarjota toimintaa, joka vahvistaa kielen käyttöä, sosiaalista verkostoitumista ja toimijuuden kokemusta sekä varautumista taloudellisiin riskeihin.

 8. Väittämä: Minun terveydentilani on huono, ja se vaikuttaa arkeeni.

Tulokset:

• Arabia: Kyllä 45,45 %, Ei 54,55 %, En tiedä 0 %, En halua vastata 0 %
• Viro: Kyllä 9,68 %, Ei 74,19 %, En tiedä 12,90 %, En halua vastata 3,23 %
• Venäjä: Kyllä 53,62 %, Ei 31,88 %, En tiedä 5,80 %, En halua vastata 8,70 %

Nosto: Venäjänkielisistä vastaajista yli puolet kokee terveydentilansa huonoksi. Arabiankielisillä vastaajilla kokemus jakautuu kahtia, kun taas virolaisista suurin osa ei näe terveydentilassaan merkittäviä ongelmia.
Tulokset osoittavat, että terveydentilan kokemukset eroavat kieliryhmien välillä: venäjänkielisillä huono koettu terveys korostuu, mikä voi heikentää toimintakykyä ja lisätä yksinäisyyttä.

Taustatutkimus:
Huono koettu terveys on vahvasti yhteydessä yksinäisyyteen ja vähentyneeseen toimintakykyyn.
Hawkley & Cacioppo (2010) osoittavat, että yksinäisyys ei ole vain sosiaalinen kokemus, vaan sillä on selkeitä fysiologisia ja psykologisia seurauksia. LÄHDE: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3874845/

Pitkittynyt huono terveydentila voi vähentää osallistumista sosiaalisiin verkostoihin, mikä lisää eristäytymisen riskiä ja vaikeuttaa arjen hallintaa.
LÄHDE: https://bmcgeriatr.biomedcentral.com/…/s12877-020-01687-5…

Kansainväliset tutkimukset korostavat, että ikääntyneiden terveyden tukeminen on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä ja ylläpitää elämänlaatua.
LÄHDE: https://www.who.int/…/fact-sheets/detail/ageing-and-health

Yhteenvetona: Huono terveydentila vaikuttaa ikääntyneiden arkeen paitsi fyysisen toimintakyvyn rajoitusten kautta, myös välillisesti sosiaalisen osallisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin heikentymisenä.

Suositus ammattilaisille:

• Toimintakykyä tukevat terveysinterventiot: Sisällyttäkää palveluihin matalan kynnyksen liikunta- ja hyvinvointiohjelmia, jotka vahvistavat sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä.
• Yksinäisyyden vähentäminen: Kehittäkää ryhmämuotoisia ja yhteisöllisiä palveluita, joissa yhdistyvät terveyden edistäminen ja sosiaalinen tuki.
• Saavutettavat palvelut: Huomioikaa kieli- ja kulttuurierot, jotta ikääntyneet maahanmuuttajat löytävät ja hyödyntävät terveyttä tukevia palveluita.
• Ennaltaehkäisevä tuki: Tarjotkaa ohjausta, joka vahvistaa omatoimisuutta ja arjen hallintaa jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin terveydentilan heikkeneminen rajoittaa osallisuutta.