Toiminta

Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry MUKES on uusi järjestö, joka edistää kulttuurisensitiivistä muistityötä Suomessa.

• MUKES on jäsenenä mukana Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymässä, sekä VeTo verkostossa.
• MUKES toimii tiivisti myös kansainvälisesti: ENIEC - European Network on Intercultural Elderly Care, MTÜ 65B - Viron muistitreenajien verkosto, EURAG - The European Federation of Older Persons, Pass It On Network sekä Pohjoismaiden dementia ja etnisten vähemmistöjen verkoston toiminnoissa.
• MUKES kuuluminen Alzheimer Europen monikulttuurisen muistityön asiantuntijaryhmään mahdollistaa laajemman vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin aiheesta.

 

Kulttuurisensitiiviseen muistityöhön liittyvät käytännön tarpeet ovat päivä päivältä enemmän ajankohtaisia. Tälle tärkeälle työlle on toivottu jatkoa, ja sitä ovat tukemassa sekä eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ikääntyvät että sote-alan ammattilaiset.

Jos sinuakin puhuttaa kulttuurisensitiivinen muistityö, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä miten Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus MUKES voisi tukea sinua työssäsi parhaiten.

 

 

Kulttuurisensitiivinen muistityö

 

Me kaikki ikäännymme kieleen tai kulttuuriin katsomatta ja kuulumme muistisairauksien riskiryhmään. Keskeisin kysymys on, miten eri kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluva ikääntyvä, joka ei osaa suomea, eikä ymmärrä suomalaista kulttuuria, selviää suomalaisista sote-palveluista? 
Muistisairauden kohdatessa usein opittu kieli katoaa ja jäljelle jää äidinkieli. Vuonna 2019 asui Suomessa 412 644 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä, joista yli 55-vuotiaita oli 57591 ja määrä kasvaa vuositasolla n. 4 000 hlö:llä.

Vuonna 2015 tutkimuksen mukaan oli Suomessa noin 5,5 miljoonaa ihmistä, joista 200 000:lla tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt ja 193 000:lla on etenevä muistisairaus (Viramo & Sulkava 2015, 35). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu noin 310 000 vieraskielistä ihmistä (Tilastokeskus, 2017). Muistisairaus on heidän keskuudessaan yhtä yleinen kuin kantasuomalaisillakin. Kantaväestöä vastaavalla prosenttiosuudella laskien tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa asuu noin 11 200 vieraskielistä, joilla esiintyy tiedon- käsittelyn lievää heikentymistä ja 10 900 vieraskielistä, joilla on etenevä, diagnosoitu muistisairaus. Nämä ihmiset muodostavat asiakaskunnan, joka jää helposti palve- luiden ulkopuolelle muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kuitenkin myös heidän aivoterveydestään tulee huolehtia. Suurten ikäluokkien ikääntyessä ja ikä- ihmisten määrän lisääntyessä aihe tulee olemaan entistä ajankohtaisempi (Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta)

 

Tarpeet muistisairautta kohtaan ovat eri kieli- ja kulttuurivähemmistöllä sekä kantaväestöllä samanlaiset. Sairauden prosessi sekä hoitoketju ovat kaikille samat:

• aivoterveyden edistämisen kautta voidaan sairastumisen kulkua hidastaa
• muistisairauden alkukartoitus, testit, neurologin vastaanotto ovat avainsanoja muistisairauden diagnosoinnissa
• muistisairaus on kuolemaan johtava parantumaton sairaus

 

Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien, erityisesti muistihäiriöistä kärsivien henkilöiden kohtaamisessa on tärkeä:

• ottaa huomioon henkilön kulttuuritausta ja -tavat hänen edellisessä kotimaassa, mutta myös henkilön elämänkaari, nykytilanne, sukupuoli ym
• huomioida oman kulttuuritaustan vaikutuksien tiedostaminen sekä omat ennakkoluulot
• kyky - nähdä yksilö kulttuurin ja muistisairauden takaa

 

Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat henkilöt eivät tarvitse uusia palveluita, vaan olemassa olevia palveluja täytyy soveltaa kaikille ryhmille sopivaksi.
Kulttuurisensitiivisen muistityön kehittämiseen tarvitsemme sote-alalle yhteistyötä eri toimijoiden välille sekä käytännön työkaluja, koulutusta ja tiedon jakamista, jotta eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuluvat ikääntyvät saavuttavat palvelut yhdenvertaisesti. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, myös taloudellisesti!

 

Täältä löydät Materiaaleja kulttuurisensitiiviseen muistityöhön

 

Lausunnot ja kannanotot

 

Kannanotto: Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat muistihäiriöistä kärsivät ikääntyvät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi sote- ja muistipalveluiden uudistuksissa 10.2.2022 pdf

Suomen monikulttuurinen muistikeskus tuo esille, että asiakkaan tausta, kieli, kulttuuri tai terveyslukutaito eivät saa olla esteenä muistitestiin pääsemiselle eikä muistisairauden oikea-aikaiselle diagnosoinnille. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla jäsenillä pitäisi olla yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon – tämä koskee myös muistisairauksien ennaltaehkäisyä, arviointia, diagnosointia ja hoitoa. 

Tällä hetkellä muistipalvelut eivät palvele vähemmistöryhmiä sillä tehokkuudella, joka olisi tarkoituksenmukaista muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa.

Suomen monikulttuurinen muistikeskus painottaa, että eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville ikääntyneille sopivien muistipalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan:

• strategia valtakunnallisen kulttuurisensitiivisen muistityön kehittämiseksi
• ammattilaisille koulutusta kieli- ja kulttuurivähemmistöjen parissa työskentelyyn
• oikea-aikaisen muistisairauden diagnostiikan työvälineiden kehittämistä
• tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen välillä
• resursseja palveluiden toteuttamiseen

Lausunto Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelmaan 18.3.2021 pdf

Monikulttuurisen vanhustyön yhtenliittymän lausunto koskee vieraskielisten iäkkäiden palveluihinliittyviä kuiluja ja yhdenvertaisuuden vajetta. Palveluihin liittyvä kuilu  ilmenee erityisesti siinä, että asiakkaidemme taustoja ja heidän toiminta-sekä asioimiskykyjään ei otetatarpeellisessa määrinhuomioon. Puutteellisen  palvelun  vuoksi  vieraskielisillä  asiakkailla haasteet kasaantuvat ja heidän  tilanteensa mutkistuvat. Terveys- ,sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijöiltä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa iäkkään tilanne sekä kykyä hoitaa palvelutilanne loppuun asti niin, että iäkäs saa tukea kokonaistilanteeseensa, eikä häntä vain ohjata eteenpäin. Tällä  hetkellä vieraskielinen iäkäs ei usein saahänelle sopivaa palvelua, saa väärää palvelua tai saa palvelua vain osittain. Vastuu palvelutilanteiden loppuun  hoitamisessa pitää olla ammattilaisella.

Etnistaustaisten henkilöiden muistioireiden alkukartoituksen haasteet Suomessa 18.9.2019 pdf

Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan kannanotto: Miten Suomessa turvataan tulevaisuudessa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien mahdollisuus päästä muistisairauksien alkukartoituksen piiriin riittävän aikaisin? Entä miten turvataan testien tulosten totuudenmukaisuus, jotta voidaan turvata myös oikea diagnosointi? Oikea diagnosointi on erityisen tärkeää sairastuneen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta mutta merkityksellistä myös yhteiskunnalle taloudellisesti. 

MUKES tapahtumat - webinaarit, seminaarit, keskustelutilaisuudet

Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES järjestää keskustelutilaisuuden, johon on kutsuttu monikulttuurisuus- ja vanhustyön sekä ihmisoikeuksien asiantuntijoita keskustelemaan muistipalveluiden soveltuvuudesta ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta MUKES:in maksuttomaan tapahtumaan

 

Kaikilla on oikeus laadukkaaseen muistityöhön

Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki

Ke 15.2.2023 klo 9.30 - 11.30

 

 

Tapahtumassa esitetään "Monikulttuurisen muistityön monet kasvot” -video, joka tuo esille erilaisia kokemuksia ja näkökulmia muistipalveluista sekä niiden saavutettavuudesta.

Tapahtuma on suunnattu tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämiseen ja antaa näkyvyyttä kulttuurisensitiiviselle muistityölle Suomessa.

 

 

TAPAHTUMA ON MAKSUTON JA SE STRIIMATAAN!

TAPAHTUMASSA:

Asiantuntijan puheenvuoro: Kulttuurinen toiseus ja sen purkaminen

• Anna-Leena Riitaoja, FT, DOS, Helsingin yliopisto

Tapahtuman keskustelijat:

• Sanna Ahola, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus
• Nashwa Khatiri, moninaisuustyön asiantuntija, Jade yhteisö ry
• Tuulikki Hakala, maahanmuuttajatyön vastaava kehittäjä, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry
• Eva Rönkkö, FT, moninaisuustyön suunnittelija, Eläkeläiset ry 

 

Puheenjohtajana toimii Siiri Jaakson, monikulttuurisen muistityön asiantuntija, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, MUKES

 

Ilmoittaudu tästä: https://forms.gle/fqPy7oUR9MiWHmdN6

Tapahtuman lähetyssivu löytyy täältä: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/ helsinkikanava/player/event/home?eventId=222717301

 

Lisätietoja: Siiri Jaakson siiri.jaakson@mukes.fi

Klikka täältä KESKUSTELUTILAISUUDEN TIEDOTE

Tutustuu MUKES-uutiset tietopakettiin ja ota yhteyttä, jos sinäkin haluat vaikuttaa monikulttuurisen muistityön kehittymiseen Suomessa MUKES-uutiset 1/2022

 

 

Onko muistisairaus sallittu kaikille?  3-osaisen webinaarisarjan, 2022 videotallenne

 

Olemmeko valmiina kohtaaman eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvia, muistihäiriöistä kärsiviä ikääntyviä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä?

Suomen väestö on yhä monimuotoisempaa, kuten myös muistisairauksiin liittyvien palveluiden tulisi olla. Asiakkaan tausta, kulttuuri tai terveyslukutaito ei saa olla esteenä muistitestiin pääsemiselle eikä muistisairauden oikea-aikaiseen diagnosointiin.

Eri vähemmistöryhmiin kuuluva ikääntyvä tarvitse enemmän tukea tarjottavien muistipalvelujen höydyntämiseen. 

Heille soveltuvien palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen täytyy olla ennakoiva, asiakaslähtöinen ja proaktiivinen. Myös alan ammattilaisilla ei ole riittävää kokonaiskuva tämän kohderyhmän tilanteista eikä palvelutarpeista. Olemme tulleet tilanteseen, jossa emme pystyy hyödyntämään jo olemassa olevia muistipalveluja niin tehokaasti kuin mahdollista.

Miten me voisimme kehittää monikulttuurista työotetta muistialan palveluissa, ottaa mallia hyvistä käytännön kokemuksista sekä työkaluista? 

1. osa Moninainen ikääntyvä Suomessa. Väestön rakenne muuttuu, olemmeko valmiina kohtamaan moninaisia ikääntyviä?

 

 

Testit ja työkalut

Muistitulkin materiaalit

 

Muistitulkin materiaali koostuu kahdeksasta eri osiosta:

1. Asiakkaan taustatietojen kartoitus
2. Kysely läheiselle
3. Asiakkaan oirekysely
4. MMSE-testi
5. Kellotesti
6. Yhteenveto testitilanteen huomioista
7. Muistitulkki muistitestitilanteessa
8. Kieli- ja kulttuuriryhmäkohtaiset huomiot

Lomakkeen avulla kartoitetaan useita eri osa-alueita, kuten asiakkaan koulutus- ja ammatti- taustaa. Lääkärin on tärkeää tietää henkilön perus- taso. Minkälainen koulujärjestelmä hänen lähtö- maassaan on? Onko hän esimerkiksi suorittanut jonkin ammatillisen koulutuksen ja mitä työtä hän on tehnyt. Tärkeää on myös tietää mikä on asiakkaan luku- ja kirjoitustaito sekä tunteeko hän länsi- maisen numerojärjestelmän.

Läheiselle kehitetyn kyselyn suomenkielinen osuus on laadittu selkokielellä. Kysely on tarkoitettu muistioireisen henkilön läheisen täytettäväksi joko vastaanoton yhteydessä tai ennen sitä. Läheisen kyselyn pohjalta pyritään selvittämään asiakkaan tämänhetkistä tilannetta ja sitä, miten se on mahdollisesti muuttunut. 

Järjestys noudattaa käytännön työssä käytettävän materiaalin sisällysluetteloa. Materiaalit on laadittu ja käännetty pilottiryhmään osallistuneiden mukaan viroksi, venäjäksi, kiinaksi, arabiaksi sekä romaniväestölle selkokielellä. 

 

Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta 2015-2020

MMSE

MoCa

MCE

Validation of a brief Multicultural Cognitive Examination (MCE) for evaluation of dementia.

Tarjoamme oppimisympäristöä!

 

 

Avoimet työpaikat

 

Hankevastaava 2023-2025 (Haku on päättynyt)

 

Hankesuunnittelija 2023-2025 (Haku on päättynyt)

 

 

MUKES historia

 

Pilottityö Suomessa asuvien kieli- ja kulttuurivähemmistöjen muistityön parissa aloitettiin vuonna 2003 Vanhustyön Keskusliiton IkäMAMU-toiminnan yhteydessä. Työssä kartoitettiin helsinkiläisten venäjän- ja vironkielisten aivoterveyden tilannetta. Kun vuonna 2004 helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola aloitti Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä tarjoamaan palveluita viron- ja venäjänkielisille asiakkaille, luotiin ensimmäistä kertaa hoitoketju viron- ja venäjänkielisten ikäihmisten, heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välille. Samalla perustettiin tukiryhmä venäjänkielisten muistisairaiden omaishoitajille.

IkäMAMU-projekti päättyi jo vuonna 2005 ja myöhemmin myös Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola on lopettanut toimintaansa. Tarve erikielisille muistipalveluille ei kuitenkaan poistunut, päinvastoin. Eri kulttuuriryhmistä saadun palautteen perusteella ikääntyvillä on halukkuutta ja tarvetta edistää aivoterveyttään sekä saada lisää tietoa muistisairauksista omalla äidinkielellään. Tätä tarvetta vastamaan starttasi vuonna 2015 Suomen muistiasianttuntijat ry:n etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistämisen-hanke, eli ETNIMU-projekti. Oppaassa Kulttuurisensitiivinen muistityö: kokemuksia Suomesta, 2017 selvitetään projektin toiminnan taustalla vaikuttavia toimintateorioita ja -tapoja.

Vuosina 2018-2020 jatkoi ETNIMU aivoterveyden edistämistyötä toimintana. Toiminnan kautta kehitettiin ja edistettiin Suomessa laajempaa kulttuurisensitiivistä muistityön osaamista sekä pilotoitiin muistitulkin koulutusohjelma. (Lähde: Muistitulkin käsikirja, 2020)

ETNIMU-toimintaan (2015-2020) osallistuivat romaniväestön, sekä viron-, venäjän-, somalin-, kiinan- ja arabiankieliset ikääntyvät. Laajemman yleisön tavoittamiseksi löytyvät kaikki tulokset, työkalut ja materiaalit myös englanniksi.

Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES taustalla onkin kuuden vuoden ajalta kertynyt vankka tieto ja kokemus Suomen muistiasiantuntijat ry:n monikulttuurisesta ETNIMU-toiminnasta, joka toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä STEA-rahoituksella vuosina 2015–2020.

 

Lue lisää ETNIMU-toiminnasta tästä.

 

 

 

MUKES hallituksen jäsenet