Toiminta


Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES on uusi järjestö, joka edistää kulttuurisensitiivistä muistityötä Suomessa.

 

Kulttuurisensitiiviseen muistityöhön liittyvät käytännön tarpeet ovat päivä päivältä enemmän ajankohtaisia. Tälle tärkeälle työlle on toivottu jatkoa, ja sitä ovat tukemassa sekä eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ikääntyvät että sote-alan ammattilaiset.


Jos sinuakin puhuttaa kulttuurisensitiivinen muistityö, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä miten Monikulttuurinen muistikeskus MUKES voisi tukea sinua työssäsi parhaiten.

 

 

 

MUKES historia

 

Pilottityö Suomessa asuvien kieli- ja kulttuurivähemmistöjen muistityön parissa aloitettiin vuonna 2003 Vanhustyön Keskusliiton IkäMAMU-toiminnan yhteydessä. Työssä kartoitettiin helsinkiläisten venäjän- ja vironkielisten aivoterveyden tilannetta. Kun vuonna 2004 helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola aloitti Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä tarjoamaan palveluita viron- ja venäjänkielisille asiakkaille, luotiin ensimmäistä kertaa hoitoketju viron- ja venäjänkielisten ikäihmisten, heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välille. Samalla perustettiin tukiryhmä venäjänkielisten muistisairaiden omaishoitajille.

IkäMAMU-projekti päättyi jo vuonna 2005 ja myöhemmin myös Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola on lopettanut toimintaansa. Tarve erikielisille muistipalveluille ei kuitenkaan poistunut, päinvastoin. Eri kulttuuriryhmistä saadun palautteen perusteella ikääntyvillä on halukkuutta ja tarvetta edistää aivoterveyttään sekä saada lisää tietoa muistisairauksista omalla äidinkielellään. Tätä tarvetta vastamaan starttasi vuonna 2015 Suomen muistiasianttuntijat ry:n etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistämisen-hanke, eli ETNIMU-projekti. Oppaassa Kulttuurisensitiivinen muistityö: kokemuksia Suomesta, 2017 selvitetään projektin toiminnan taustalla vaikuttavia toimintateorioita ja -tapoja.

Vuosina 2018-2020 jatkoi ETNIMU aivoterveyden edistämistyötä toimintana. Toiminnan kautta kehitettiin ja edistettiin Suomessa laajempaa kulttuurisensitiivistä muistityön osaamista sekä pilotoitiin muistitulkin koulutusohjelma. (Lähde: Muistitulkin käsikirja, 2020)

ETNIMU-toimintaan (2015-2020) osallistuivat romaniväestön, sekä viron-, venäjän-, somalin-, kiinan- ja arabiankieliset ikääntyvät. Laajemman yleisön tavoittamiseksi löytyvät kaikki tulokset, työkalut ja materiaalit myös englanniksi.

Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES taustalla onkin kuuden vuoden ajalta kertynyt vankka tieto ja kokemus Suomen muistiasiantuntijat ry:n monikulttuurisesta ETNIMU-toiminnasta, joka toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä STEA-rahoituksella vuosina 2015–2020.

 

Lue lisää ETNIMU-toiminnasta tästä.

 

Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta 2015-2020, eri kielillä julkaistut työkalut ja materiaalit löytyvät koottuna täältä ETNIMU-materiaalit

Materiaaleissa on minimisoitu kulttuurisidonnaisuus, ovat helposti luettavia tai jopa selkokielisenä työstetty romaniväestölle.

Käännökset materiaaleista löytyvät viron, venäjän, somalin, kiinan, arabin ja englannin kielellä. 

 

Kuva: Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta

 

 

 

 

Lausunnot ja kannanotot

 

Lausunto Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelmaan 18.3.2021 pdf

Monikulttuurisen vanhustyön yhtenliittymän lausunto koskee vieraskielisten iäkkäiden palveluihinliittyviä kuiluja ja yhdenvertaisuuden vajetta. Palveluihin liittyvä kuilu  ilmenee erityisesti siinä, että asiakkaidemme taustoja ja heidän toiminta-sekä asioimiskykyjään ei otetatarpeellisessa määrinhuomioon. Puutteellisen  palvelun  vuoksi  vieraskielisillä  asiakkailla haasteet kasaantuvat ja heidän  tilanteensa mutkistuvat. Terveys- ,sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijöiltä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa iäkkään tilanne sekä kykyä hoitaa palvelutilanne loppuun asti niin, että iäkäs saa tukea kokonaistilanteeseensa, eikä häntä vain ohjata eteenpäin. Tällä  hetkellä vieraskielinen iäkäs ei usein saahänelle sopivaa palvelua, saa väärää palvelua tai saa palvelua vain osittain. Vastuu palvelutilanteiden loppuun  hoitamisessa pitää olla ammattilaisella.

Etnistaustaisten henkilöiden muistioireiden alkukartoituksen haasteet Suomessa 18.9.2019 pdf

Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan kannanotto: Miten Suomessa turvataan tulevaisuudessa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien mahdollisuus päästä muistisairauksien alkukartoituksen piiriin riittävän aikaisin? Entä miten turvataan testien tulosten totuudenmukaisuus, jotta voidaan turvata myös oikea diagnosointi? Oikea diagnosointi on erityisen tärkeää sairastuneen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta mutta merkityksellistä myös yhteiskunnalle taloudellisesti. 

 

 

Tarjoamme oppimisympäristöä!

 

 

COVID-19                  vieraskielinen ikäväestö

 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii. Raportti 2021

Lue raportti tästä: Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii - raportti

 

Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.

Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta,
Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus,
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta,
Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry,
Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke,
Monikko ry.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

Miten meillä menee? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen. Raportti 2020

Lue raportti tästä: Miten meillä menee?

Koronapandemian myötä järjestökentällä heräsi nopeasti huoli vieraskielisestä ikäväestöstä, erityisesti tutuista ryhmätoiminnan kävijöistä. Työntekijät huolestuivat siitä, ovatko ryhmäläiset saaneet tarpeeksi tietoa ajankohtaisesta tilanteesta ja onko valtamediassa jaettu viranomaistieto saavuttanut myös vieraskieliset iäkkäät. Miten he pärjäävät uudessa rajoitusten mullistamassa arjessa? Millaisia pärjäämisen keinoja ikääntyvillä tällaisessa tilanteessa on, ja miten he ovat henkisesti jaksaneet. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia ryhmänohjaajien toteuttamien puhelinkeskusteluiden kautta.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat viisi järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

Kulttuurisensitiivinen muistityö

 

 

 

 

Monikulttuurinen vanhustyö - materiaalit

 

 

 

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta

Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille, 2019

Lue tästä: Moninaisuus ja yhdenvertaisuus

 

 
Opas on työkalu vanhuspalveluiden syvemmän yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.

Oppaassa tarkastellaan ikäihmisten yhdenvertaisuutta vähemmistöihin kuuluvien, pääasiallisesti Suomeen muuttaneiden henkilöiden silmin. Tekstien lomassa on runsaasti tehtäviä, jotka auttavat miettimään käsiteltyjä aiheita oman kunnan iäkkäiden kannalta.

 

Sisäministeriön julkaisu 14/2014

Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lue tästä: Ikäihmisten moninaisuus näkyviksi 

 

 

 

Ikääntyneiden vähemmistöryhmiin kuuluvien syrjintää ja syrjintäkokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa käsittelevä tutkimus tarkastelee syrjintää kahdesta näkökulmasta: missä määrin ja millaisena syrjintä tulee viranomaisten tietoon sekä millaisia syrjintäkokemuksia ikääntyneillä on. 

Eri ryhmiin kuuluvien ikääntyneiden syrjityksi tulemisen riskitekijöistä ja koetusta syrjinnästä kertovat myös järjestötoimijat ja vanhustyön tekijät. 

Julkaisussa heijastu myös Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES kokemuksia muistisairauden näkökulmista

Jade-toimintakeskus. Ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka

Jade-toimintakeskuksen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto

Lue tästä: tietokirjasto

 

 

Jade-toimintakeskus on kerännyt yhteen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjaston