Toiminta

 

Eri kieli- ja kulttuurivähemmistön kohdallaan muistisairauden diagnosointi usein viivästyy, jolloin uhkana on, että he jäävät palveluiden ulkopuolelle, Tämä johtuu pitkälti siitä, että palveluketju ei kykene tällä hetkellä ottamaan huomioon muita, kun Suomessa syntyneitä avun tarvitsijoita. Muualta muuttaneiden puuttuva tai erilainen käsitys muistihäiriöistä, huono järjestelmän tuntemus sekä puuttuva suomen kielen taito vaikeuttavat alkukartoitukseen pääsemistä. 

Asiakkaan tausta, kieli, kulttuuri tai terveyslukutaito eivät saa olla esteenä muistitestiin pääsemiselle eikä muistisairauden oikea-aikaiselle diagnosoinnille. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla jäsenillä pitäisi olla yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon – tämä koskee myös muistisairauksien ennaltaehkäisyä, arviointia, diagnosointia ja hoitoa. 
Tällä hetkellä muistipalvelut eivät palvele vähemmistöryhmiä sillä tehokkuudella, joka olisi tarkoituksenmukaista muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa.

MUKES edistää vähemmistöjen muistipalvelujen tasavertaisuutta ja tukee eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien ikääntyvien aivoterveyden hyvinvointia.

 

 

 

Tulevat tapahtumat

 

 

 

 

 

 

MUKES menneet tapahtumat

 

 

 

 

MUKES vaikuttaa

 

MUKES kannanotot ja lausunnot 2023

 

Kannanotto 27.3.2023: Kieli- ja Kulttuurivähemmistöön kuuluvan asiakkaan oikeus laadukkaaseen muistityöhön on ihmisoikeuskysymys, 27.3.2023 pdf

MUKES kannanotot ja lausunnot 2022

 

Kannanotto 10.2.2022: Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat muistihäiriöistä kärsivät ikääntyvät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi sote- ja muistipalveluiden uudistuksissa, 10.2.2022 pdf

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymän lausunto 2021

 

Lausunto 18.3.2021: Lausunto Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelmaan pdf

 

ETNIMU-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry kannanotto 2019

 

Kannanotto 18.9.2019: Etnistaustaisten henkilöiden muistioireiden alkukartoituksen haasteet Suomessa pdf

 

 

MUKES historia

 

Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus MUKES perustettiin vuonna 2020. Perustaminen oli looginen jatkumo, sillä kulttuurisensitiivistä muistityötä kehittänyt ETNIMU-toiminta (2015–2020) Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä päättyi. Tarvetta erityisasiantuntijuudelle monikulttuurisella muistialalla oli kuitenkin paljon. 

MUKES:n historia ulottuu vuoteen 2003, jolloin Vanhustyön Keskusliitto aloitti Ikämamu toiminnan. Tarjotessamme vieraskielisille iäkkäille muistitukea, alkoi myös osaamisemme kehittyä. Samaan aikaan alkoi myös Helsingin Alzheimer yhdistyksen perustama Muistineuvola, jossa vuonna 2004 aloitettiin viron- ja venäjänkielisten muistineuvonta sekä muistisairauden alkukartoitus. Heidän kokemuksensa oli tärkeä lisä MUKES:n osaamisen karttumiseen.

ETNIMU-toiminnassa tuotettiin tietoa kulttuurisensitiivisestä muistityöstä alan ammattilaisille ja kehitettiin erikielisiä materiaaleja lisäämään niin ulkomaalaistaustaisten kuin myös Suomen romaniväestön tietoisuutta muistiterveydestä. ETNIMU:ssa työskentelimme viron- venäjän-, somalin- arabian- ja kiinankielisten sekä romaniväestön ikääntyvien kanssa ETNIMU-toiminta oli ainutlaatuinen ja sai alkunsa käytännön tarpeisiin vastaavasta projektista, josta kehittyi valtakunnallinen toiminta.

Kaikki nämä MUKES historian kokemukset ovat antaneet meille paljon arvokasta hiljaista tietoa eri kieli- ja kulttuuriryhmien moninaisuudesta, heidän tarpeista  sekä tietämyksistä muistisairauksista.

Vuonna 2020 tulimme päätökseen, että eri vähemmistöryhmiin kuuluvien, muistihäiriöistä kärsivien ikääntyvien aseman parantamiseksi Suomessa tarvitaan ihan oma yhdistys. Perustimme sen silloin nimellä Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry.

Tällä hetkellä MUKES on ainut taho, joka edistää moninaista muistityötä Suomessa.

 

 

Sensitiivinen muistityö Suomessa

 

Suomen väkiluku on noin 5,5 milj. henkeä ja vieraskielisten osuus on siinä 8,3 %. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä henkilöä ja heistä yli 55-vuotiaita oli lähes 60 000.

Muistialan tutkimuksien mukaan koko väestössä oli 2015 Suomessa noin 200 000 ihmistä, kenellä oli todettu lievästi heikentynyt tiedonkäsittely ja 193 000 kenellä oli diagnosoitu etenevä muistisairaus. Tarkkaa tutkimustietoa ei ole, kuinka paljon Suomessa asuu vieraskielisiä, joilla on heikentynyt tiedonkäsittely tai etenevä muistisairaus. Tiedetään, että muistisairaudet esiintyvät samalla tavalla kantaväestöllä kuin myös vähemmistöryhmissä.

Ulkomaalaistaustaisten kohdallaan muistisairauden diagnosointi usein viivästyy, jolloin uhkana on, että he jäävät palveluiden ulkopuolelle, Tämä johtuu pitkälti siitä, että palveluketju ei kykene tällä hetkellä ottamaan huomioon muita, kun Suomessa syntyneitä avun tarvitsijoita. Muualta muuttaneiden puuttuva tai erilainen käsitys muistihäiriöistä, huono järjestelmän tuntemus sekä puuttuva suomen kielen taito vaikeuttavat alkukartoitukseen pääsemistä. Haasteena on myös se, että useissa kulttuureissa muistisairaus on tabu.

Kaikkialla maailmassa ikääntyvien maahanmuuttajien määrä kasvaa. Monet henkilöt, ketkä muuttivat Eurooppaan 1960 ja 1980 lukujen välillä, ovat tulleet siihen ikään, jossa muistisairauteen sairastumisen riski on yhä korkeampi.

Suomessa on lisäksi oma erikoisuutensa. Entisen Neuvostoliiton hajoamisen myötä vuonna 1991 Suomeen muutti merkittävä määrä venäjää puhuvia, jotka nyt ovat melko korkeassa iässä. Venäjää ja Viroa puhuvat ovatkin suurimpia kieliryhmiä ikääntyneiden joukossa Euroopan ulkopuolelta tulleiden lisäksi. Meneillä oleva Ukrainan sota tule lisäämään venäjää ja ukrainaa puhuvien ihmisten määrää, joilla kriisin vaikutuksesta saattaa esiintyä muistihäiriöitä.

Verrattuna muuhun Eurooppaan ovat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden lähtökohdat yleensä erilaisia, verrattuna Euroopan ulkopuolelta tulleisiin. Muistisairauden alkukartoituksen näkökulmasta eroa syntyy koulutustaustasta, sillä entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneet ovat yleensä hyvin koulutettuja verrattuna Euroopan ulkopuolelta tulleisiin. Viimeiseksi mainitussa ryhmässä tulee monesti vastaan jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Luku- ja kirjoitustaito kun vaikuttaa suoraan siihen, miten muistitesteissä pärjätään. Muilta osin erot eri kieliryhmien välillä eivät ole niin merkittäviä. Eri maista Suomeen muuttaneita ihmisiä yhdistää se, että tietoa muistisairauksista on yleensä hyvin vähän, muistin menetystä ei tulkita sairaudeksi tai siitä puhumista vältetään leimaantumisen pelossa.

Merkittävä määrä venäjää (ja viroa) puhuvien vuoksi kulttuurisensitiivinen muistityö Suomessa eroaa hieman muiden Euroopan maiden sekä myös Pohjoismaiden muistityöstä. Meillä Suomessa on osaamista, mitä voimme muille Euroopan maille jakaa!

 

Opiskelijoille

Hyvä opiskelija, tarjoamme Sinulle harjoittelupaikkaa! 

 

Löytäkäämme yhdessä juuri Sinulle sopivan ja mielenkiintoisen aiheen liittyen muistialan työtehtäviin tai opinnäytetyöhön.

Etsimme nyt Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry – MUKES tiimiimme opiskelijoita, joita kiinnostaa sensitiivinen muistityö ja jotka haluavat olla mukana yhdistyksen kehittämisvaiheessa. 

 

Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry – MUKES, on vuonna 2020 perustettu yhdistys, joka edistää sensitiivistä muistityötä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien aseman parantamiseksi Suomessa. MUKES tukee muistihäiriöistä kärsiviä, vähemmistöihin kuuluvia ikääntyviä muun muassa edistämällä muistisairauden oikeanaikaista alkukartoitusta eri kieli- ja kulttuuriryhmissä Suomessa. Järjestö ohjaa ja neuvoo sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja alan opiskelijoita sekä järjestää moninaista toimintaa, kuten koulutuksia ja infotilaisuuksia.

Lue MUKES-uutiset 1/2022 sivulta 38, meidän harjoittelijan Mian tarina: Matkani monikulttuurisen muistityön pariin

Ota yhteyttä:

siiri.jaakson@mukes.fi

0400250404

 

 

Avoimet työpaikat

 

Hankevastaava 2023-2025 (Haku päättynyt)

Hankesuunnittelija 2023-2025 (Haku päättynyt)