Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii - raportti

 

Järjestöjen kysely kartoitti vieraskielisten ikääntyvien ajatuksia koronarokotuksista

Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.

Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.

Kyselyn toteuttaneet järjestöt ovat ehdottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lle, että he ylläpitäisivät verkkosivuillaan ajantasaista, selkokielistä koronatilannetta ja -rokotuksia käsittelevää diaesitystä, joita erikielisten etäryhmien ohjaajien olisi mahdollista käydä läpi ryhmäläisten kanssa. Materiaalin lisäksi tarvittaisiin tilaisuuksia, joissa vieraskieliset pääsevät kuulemaan ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijavieraalta ja kysymään heitä askarruttavia kysymyksiä omalla kielellä. Esimerkiksi eri järjestöissä toimivat etäryhmät voitaisiin koota tällaiseen isompaan etätilaisuuteen kielittäin. Näin vieraskielinen väestö saisi tarvitsemaansa ajantasaista ja omankielistä tietoa viranomaiselta sekä ohjaajilta, joihin he luottavat ja joiden puoleen usein kääntyvät kysymyksineen. Pelkkä informaation välittäminen ei riitä, vaan asiassa tarvitaan avointa keskustelua yhteisöjen kanssa. Virheellistä ja väärää tietoa on paljon liikkeellä erityisesti sosiaalisessa mediassa, jolloin oikean ja luotettavan tiedon saaminen luottamusta herättävältä tutulta ohjaajalta sekä viranomaiselta on tärkeää.

 

 

 

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta

Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta

Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry

Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke

Monikko ry

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

Työryhmän Raportti löytyy täältä: 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii.

 

Tarinaliikunta -kurssi käynnistyi!

5-osaisen kurssin tarkoituksena on kehittää eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien ikääntyvien uuden oppimisen kykyä. 

Koronan vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat olleet merkityksellisiä. Rajoitukset sosiaaliseen kanssakäyntiin ovat lisäämässä yksinäisyyttä. Ja vaikka monelle seniorille teknologian ja netin käyttöönotto on ollut mutkikas, ovat he innokkaita oppimaan uuttaa ja yhä enemmän osallistutaan yhteisissä verkosto tapaamisissa.

Tarinaliikunta -kurssi on uudenlainen konsepti, jossa otamme haltuun erilaiset muistamiseen liittyvät tekniikat. Kognitiivisten harjoitteiden lisäksi ohjaamme kurssilla osallistujia hyödyntämään aivojen resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. 

Kurssilla keskustellaan aivoterveydestä, oman muistin hyvinvoinnin seuraamista ja kehittymisestä ja ennen kaikkea tutustumme keinoihin mitkä helpottaa muistamista. 

Tarinaliikunta -kurssi on paikka, missä saa olla avoimia, oma itseensä. Meidän keskusteluissa ei ole myös oikeita eikä vääriä vastauksia eikä ajatuksia. Ei ole voittajia eikä häviöitä. Tulemme kokeilemaan toisenlaisia lähestymistapoja ja kyky nauraa itselleen on aivoterveyden edistämisen ensimmäinen askel.

 

 

Alzheimer Europe julkaisi loppuvuodesta 2020 uudet työkalut tukemaan kulttuurisensitiivistä muistityötä.

 

Osallistuminen asiantuntijaryhmässä antoi mahdollisuuden lisätä julkaisuille myös meidän kokemmuksista kehittynyt tietoa.

Lue sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarkoitettu opas täältä: 

 

 Intercultural dementia care for health and social providers: a quide

 

 

Alzheimer Europe encourages
 
Alzheimer Europe encourages health and social care workers:

  • to provide people from different ethnic communities with culturally appropriate and understandable information about dementia and existing services and support
  • to make sure that people understand that dementia is a medical condition and that health and social care systems in Europe offer support and care to people with dementia and their families
  • to explore the kind of support or services that would be helpful, adapt existing support if necessary and develop new innovative approaches that reflect the needs and wishes of people from different ethnic communities
  • to develop cultural awareness, sensitivity and competence through an ongoing process of learning and exchange between and amongst health and social care workers and people from minority ethnic groups.

 
Policy briefing on intercultural care and support for people with dementia and their informal carers/support

Intercultural dementia care necessitates support at all levels.
In the Policy Briefing, which contains extensive recommendations, the association calls on governments to address structural and interpersonal discrimination against people from minority ethnic groups by raising cultural awareness, sensitivity and competences across the whole health and social care system, and to address inequity inherent in policies, practices and procedures. Making a commitment to and investing in intercultural care and support are key steps towards ensuring a just society, one in which people with dementia and their carers, regardless of their cultural backgrounds, can live well and flourish.