Jututtaja-hanke 2023-2025
Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry:n näkemyksen mukaan laadukas muistityö tarjoaa palveluita, jotka vastaavat kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden lähtökohtia ja tarpeita. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sote-alalle käytännön työkaluja, koulutusta ja tiedon jakamista, jotta myös vähemmistöihin kuluvat ikääntyvät saavuttavat palvelut yhdenvertaisesti. Tällä hetkellä sote-alan ammattilaisilla ei ole riittävää kokonaiskuvaa tämän kohderyhmän tilanteista eikä palvelutarpeista. Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen parissa tehtävän muistityön laadun parantamiseen tarvitaan:
- ymmärrystä siitä, miltä osin muistityö vähemmistöjen kanssa on erilaista ja miltä osin samanlaista verrattuna valtaväestön parissa tehtävään muistityöhön
- systemaattista koulutusta muistivastaanotolle tulevan kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvan henkilön tai hänen läheisensä kohtaamiseen
- toimivaa palveluketjua, joka mahdollistaa vähemmistöjen tulemista osaksi muistineuvontaa ja muistihoitopolkua.
Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry korostaa, että muistityössä moninaisuutta huomioivan työotteen kehittämiseen tarvitaan enemmän tutkimuksen perustuvaa tietoa, keskusteluja yhteisen näkemyksen syntymiseksi järjestöjen ja julkisen sektorin välillä sekä jaettua ymmärrystä käsitteistä, joita kenttätyötä tekevät ammattilaiset käyttävät.
Lue lisää ja lataa täältä: MUKES kannanotto: Kieli- ja Kulttuurivähemmistöön kuuluvan asiakkaan oikeus laadukkaaseen muistityöhön on ihmisoikeuskysymys 27.3.2023
Maksuton paneelikeskustelu, joka on suunnattu tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämiseen ja antaa näkyvyyttä kulttuurisensitiiviselle muistityölle Suomessa.
Kaikilla on oikeus laadukkaaseen muistityöhön
Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki
Ke 15.2.2023 klo 9.30 - 11.30
Tilaisuudessa MUKES esittele "Monikulttuurisen muistityön monet kasvot” videon ja järjestää paneelikeskustelun, johon on kutsuttu monikulttuurisuus- vanhustyön sekä ihmisoikeuksien asiantuntijoita keskustelemaan muistipalveluiden soveltuvuudesta ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Klikka täältä KESKUSTELUTILAISUUDEN OHJELMA
Tilaisuus on maksuton ja sitä striimataan!
ILMOITTAUDU TÄSTÄ
Tutustuu MUKES-uutiset tietopakettiin ja ota yhteyttä, jos sinäkin haluat vaikuttaa monikulttuurisen muistityön kehittymiseen Suomessa MUKES-uutiset 1/2022
MUKES:in video ON NYT JULKI!
”Monikulttuurisen muistityön monet kasvot” -
Katsaus muistipalveluiden saavutettavuuteen vieraskielisillä, 2022.
MUKES:in videon JULKAISUTILAISUUS SIIRRETTY ALKUVUOTEEN
"Monikulttuurisen muistityön monet kasvot" julkaisutilaisuuden oli tarkoitus olla tiistaina 13.12.2022 Helsingin Kaupungintalolla.
Valitettavasti useista sairaustapauksista johtuen, joudumme siirtämään tilaisuuden ja paneelikeskustelun vuoden 2023 alkuun.
Ilmoitamme uuden ajankohdan mahdollisimman pian.
”Monikulttuurisen muistityön monet kasvot”
julkaisutilaisuus ja paneelikeskustelu järjestetään
Ti 13.12.2022 klo 9.30–11.30 Helsingin Kaupungintalolla Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki
TAPAHTUMA STRIIMATAAN.
Seuraa julkaisutilaisuuden uutisia:
Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat muistihäiriöistä kärsivät ikääntyvät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi sote- ja muistipalveluiden uudistuksissa
Kannanotto: Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat muistihäiriöistä kärsivät ikääntyvät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi sote- ja muistipalveluiden uudistuksissa I Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES, 10.2.2022
Suomen monikulttuurinen muistikeskus tuo esille, että asiakkaan tausta, kieli, kulttuuri tai terveyslukutaito eivät saa olla esteenä muistitestiin pääsemiselle eikä muistisairauden oikea-aikaiselle diagnosoinnille. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla jäsenillä pitäisi olla yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon – tämä koskee myös muistisairauksien ennaltaehkäisyä, arviointia, diagnosointia ja hoitoa.
Tällä hetkellä muistipalvelut eivät palvele vähemmistöryhmiä sillä tehokkuudella, joka olisi tarkoituksenmukaista muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa.
Suomen monikulttuurinen muistikeskus painottaa, että eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville ikääntyneille sopivien muistipalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan:
- strategia valtakunnallisen kulttuurisensitiivisen muistityön kehittämiseksi
- ammattilaisille koulutusta kieli- ja kulttuurivähemmistöjen parissa työskentelyyn
- oikea-aikaisen muistisairauden diagnostiikan työvälineiden kehittämistä
- tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen välillä
- resursseja palveluiden toteuttamiseen
Lataa täältä MUKES kannanotto, 2022
.jpg)
Onko muistisairaus sallittu kaikille? webinaarisarja, 2022
Olemmeko valmiina kohtaaman eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvia, muistihäiriöistä kärsiviä ikääntyviä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä?
3-osaisessa webinaarissa keskustelemme vähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien huomioon ottamisesta muuttuvissa vanhuspalveluissa ja uusilla sote-alueilla muistisairauden näkökulmasta. Lataa pdf ohjelma täältä: Onko muistisairaus sallittu kaikille?
Webinaarin osallistujat saavat käytännön työkaluja moninaisen, muistihäiriöistä kärsivän ikääntyvän kohtaamiseen ja hänen tukemiseensa muistisairauden alkukartoituksen prosessissa.
► TUTUSTU ESIINTYJIIN
HUOM! Kaikki videot ja videoluennot ovat tekstitetty suomeksi
Voit katsoa webinaarin jälkikäteen tallenteena. Tallenne on käytössäsi yhden viikon ajan.
Suomen monikulttuurinen muistikeskus pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin.
3-osaisen webinaarin ohjelma:
1. Moninainen ikääntyvä Suomessa
Väestön rakenne muuttuu, olemmeko valmiina kohtamaan moninaisia ikääntyviä?
to 20.01.2022 klo 10.00-12.00
10.00 – 10.10
10.10 – 10.40
10.40 – 11.50
Venäjänkielisen muistisairaan omaishoitajan tarina, video
11.50 – 11.20
10.20 – 12.00
2. Moninainen ikääntyvä palveluiden sokkeloissa
Kohtaavatko palvelut ikääntyviä yhdenvertaisesti?
to 27.1.2022 klo 10.00-12.00
10.00–10.10
Webinaarin avaaminen
10.10–10.30
10.30–10.45
10.45–11.15
11.15–11.30
11.30–12.00
3. Muistisairauden diagnosoinnin muutostarve
Soveltuvatko muistipalvelut kaikille?
to 3.2.2022 klo 10.00-12.00
10.00 –1 0.10
10.10 – 10.25
10.25 – 10.40
10.40 – 11.10
11.10 – 11.40
11.40 – 12.00
Ilmoittaudu täältä ►
Peruutusehdot:
- Peruutukset ja muutokset on tehtävä kirjallisesti sähköpostitse info@mukes.fi
- Webinaarin osallistuminen on peruttava viimeistään 2 vrk ennen tapahtumaa. Sen jälkeen perutuista ilmoittautumisista peritään toimistokulut 30 eur.
- Mikäli osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 24 tuntia ennen webinaaria, on järjestäjällä oikeus pidättää koko webinaarin hinta.
Jos et itse pääse paikalle, voit siirtää osallistumisen kollegallesi.
Tarjoukset:
- Osallistu ryhmänä: Neljä osallistujaa samasta organisaatiosta kolmen hinnalla!
- Webinaarissa osallistujilla on mahdollisuus saada MUKES henkilöjäsenyys vuodelle 2022 ilmaiseksi. Lue täältä lisää MUKES henkilöjäseneduista.
- Osallistujien kesken arvomme 2 kpl Alzheimer Europe julkaisuja: "The development of intercultural care and support for people with dementia from minority ethnic groups". Arvonnan voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti
Webinaaritallenteiden jakaminen, kopioiminen, tallentaminen ja julkaiseminen on kielletty.
Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES tietosuojaseloste
Alzheimer Disease International (ADI) julkaisi äskettäin raportin World Alzheimer Report 2021 Journey through the diagnosis of dementia.
Tänä vuonna ovat World Alzheimer Raportin avainsanat - muistisairauden oikeanaikainen diagnosointi, siihen liittyvät näkökulmat ja haasteet.
Lähiaikoina tulee lisääntymään ihmisten tarve muistisairauden diagnosointiin merkittävästi. Jopa 75% tapauksista maailmanlaajuisesti muistisairaus ei ole diagnosoitu. Maissa, jossa on paljon tabuja ja puuttuu tietoisuus muistisairauksista, voi prosenttiosuus olla jopa 90%. Maailmanlaajuisesti se tarkoittaa, että diagnosointia on 41 miljoonaa ihmistä.
Lataa Raportti tästä:
World Alzheimer Report 2021 Journey through the diagnosis of dementia.
Avainsanat, mitä nousi Raportissa esille muistisairaiden ja heidän läheisten vastauksista, ovat koulutettujen muistialan asiantuntijoiden huono saatavuus, pelko ja myös hinta.
Terveyden-alan ammattilaisten vastauksista nousi esille soveltuvien muistitestien huono saatavuus, osaamisen puute muistisairauden diagnosoinnissa, mutta myös mielipide, että asiakas ei tarvitse diagnosointia, kun ei ole mitään tehtävissä. Monet asiantuntijoista ovat sitä mieltä, että Covid-19 on vaikuttanut muistisairauden alkukartoitukseen ja diagnosoinnin myöhästymiseen tai viivästymiseen.
Raportissa korostetaan, että terveydenhuollon järjestelmillä on tulossa pian suuri tarve muistisairauden diagnosoinnille uusien lääkkeiden tullessa ja kehittyneempien testaus vaihtoehtojen kehittyessä.
Uusia lääkkeitä on kehitetty ja kehitetään varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon. Ilman diagnoosia ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää uusia hoitovaihtoehtoja, totea ADI lehdistötiedotteessa.
Veren biomarkkeritestit dementian diagnosoimiseksi tulevat saataville tulevina vuosina. Nämä testit tekevät diagnoosista tarkemman kuin koskaan ennen, ja diagnoosin odotukset kasvavat.
Raportissa todetaan, että hyvin alhaisen muistisairauden diagnosointi johtuu leimautumisesta, vähäisestä tietoisuudesta dementiasta, liian pienestä määrästä muistualan osaamista omaavista asiantuntijoista ja huonoista diagnosoinnin vaihtoehdoista. Tilanne paranisi, jos jokaisella maalla olisi oma dementia strategia, joka sisältää toimia asiantuntijoiden järjestelmälliseen koulutukseen ja diagnostiikka mahdollisuuksien kehittämiseen.
Raportin laatimista varten tehdyssä kyselyssä kolme neljästä lääkäristä vastasi, että diagnoosia hakevien ihmisten määrä on kasvussa, joista suurin syy on yhteiskuntien ikääntyminen. ADI korostaa, että yhteiskuntien on valmistauduttava yhteen kasvavaan diagnoosin tarpeeseen. Dementia-potilailla on oikeus tietää diagnoosi, jotta he voivat suunnitella koko elämänsä.
Raportista johtuvat suositukset ammattilaisille:
- kysy muistisairaalta ja hänen läheisiltään, mitä he haluavat tietää;
- keskustele potilaan kanssa hänen hoitosuunnitelmastaan ja terveydentilastaan;
- esitele ja selitä muistisairauden eri vaiheita;
- puhu turvallisuudesta kotona ja kodin ulkopuolella;
- suosittele, että kaikki tulevaisuutta koskevat oikeudelliset kysymykset on hyvä ratkaistaa ennen kuin potilaan sairaus pahenee eikä hän voi itse enää toimia;
- ohjaa dementiaa sairastava henkilö ja hänen läheiset erilaisiin avustaviin vaihtoehtoihin, joita tarjoavat järjestöt tai viranomaiset.
Raportti tarjoaa hyvän yleiskatsauksen kaikista muistisairauden diagnosointiin liittyvistä erilaisista näkökulmista.
ADI: n seuraava raportti esitetään vuoden kuluttua, ja se antaa yleiskatsauksen dementian diagnosoinnin jälkeisistä toimista, hoidosta ja hoitopolkuista.
Artikkeli: "The challenges of achieving timely diagnosis and culturally appropriate care of people with dementia from minority ethnic groups in Europe" on julkaistu International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä!
Alzheimer Europe on julkaissut International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä artikkelin haasteista, jotka liittyvät eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien, muistihäiriöistä kärsivien ikääntyvien muistisairauksien oikea -aikaisen diagnoosin ja kulttuurisesti asianmukaisen hoidon saamiseen Eurooppassa.
Lue artikkeli täältä: The challenges of achieving timely diagnosis and culturally appropriate care of people with dementia from minority ethnic groups in Europe
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla yhteiskunnan jäsenillä pitäisi olla yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon, kuten muistisairauksien ennaltaehkäisyn, arvioinnin, diagnoosin ja hoidon osalta.
Eurooppa on monikulttuurinen yhteiskunta, johon kuuluvat ihmiset samaistuvat monenlaisiin etnisiin ryhmiin. Useimmilla eri kieli- ja kulttuurivähemmistön kuuluville ikääntyneillä on maahanmuuttaja tausta. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että muistisairauksien diagnoosit ja hoito eivät aina ole yhdenvertaisia, koska yhtäläiset mahdollisuudet kantaväestön kanssa eivät välttämättä johda samanlaisiin tuloksiin.
Alzheimer Europe johtama asiantuntijoiden työryhmä on laatinut tästä aiheesta laajan raportin, poliittisen yhteenvedon ja oppaan terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille. Tässä lyhyessä yhteenvedossa asiantuntija työryhmän kirjoittajat/jäsenet esittävät joitain keskeisiä haasteita ja suosituksia terveydenhuollon lääkäreille, jotka pyrkivät tarjoamaan oikea -aikaisen diagnoosin ja laadukkaan hoidon ja hoidon kaikille etnisille ryhmille.
Alzheimer Europe projektin asiantuntija-työryhmään kuuluivat:
projektijohtaja Dianne Gove, AE toimitusjohtaja Jean Georges sekä ulkopuoliset asiantuntijat:
Thomas Rune Nielsen, Carolien Smits, Charlotta Plejert, Mohammed Akhlak Rauf, Sahdia Parveen, Siiri Jaakson, Daphna Golan-Shemesh, Debi Lahav, Ripaljeet Kaur , Michal Karen Herz, Jessica Monsees ja Jochen René Thyrian.
EU-Atlas: Dementia & Migration, 2021 on julkaistu!
Kollegat Saksasta ovat ison työn tuloksena julkaisseet arvokkaan tietolähteen EU-Atlas Dementia & Migration, mihin myös MUKES taustalla oleva ETNIMU-toiminta on antanut pienen panoksen.
Deutsches Zentrum für Neurodegenerative Erkrankungen - DZNE julkaisutilaisuuden, meidän Alzheimer Europe yhteistyön tulokset ja kollegoiden paneelikeskustelua saa seurata täältä Dementia Day and Launch Event ‘EU-Atlas: Dementia & Migration
DZNE EU-Atlas löytyy täältä:
Muistihäiriöistä kärsiville maahanmuuttajataustaisille henkilöille voi kielimuurin ja kulttuurierojen vuoksi olla hankala muistisairauden oikeanaikainen diagnosointi ja pääsy hoitopalveluihin.
Tämä johtuu siitä, että kulttuurisensitiivinen työtapa palveluissa sekä monikieliset tiedotusmateriaalit eivät vielä ole yleistä - ei Saksassa eikä muualla EU maissa. Myös dementian ja muuttoliikkeen aiheiden lähestymistapa vaihtelee suuresti maittain.
DZNE-tutkijat ovat analysoineet tilannetta 35 Euroopan maassa osana Robert Bosch Stiftungin rahoittamaa tutkimushanketta. Niiden tulokset ovat koottu EU: n Atlas: Dementia & Migration -tietokantaan, joka esittelee tilannetta kattavilla tiedoilla ja kartoilla - ja käsittelee maakohtaisia kokemuksia, haasteita ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä.
Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii - raportti
Järjestöjen kysely kartoitti vieraskielisten ikääntyvien ajatuksia koronarokotuksista
Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.
Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.
Kyselyn toteuttaneet järjestöt ovat ehdottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lle, että he ylläpitäisivät verkkosivuillaan ajantasaista, selkokielistä koronatilannetta ja -rokotuksia käsittelevää diaesitystä, joita erikielisten etäryhmien ohjaajien olisi mahdollista käydä läpi ryhmäläisten kanssa. Materiaalin lisäksi tarvittaisiin tilaisuuksia, joissa vieraskieliset pääsevät kuulemaan ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijavieraalta ja kysymään heitä askarruttavia kysymyksiä omalla kielellä. Esimerkiksi eri järjestöissä toimivat etäryhmät voitaisiin koota tällaiseen isompaan etätilaisuuteen kielittäin. Näin vieraskielinen väestö saisi tarvitsemaansa ajantasaista ja omankielistä tietoa viranomaiselta sekä ohjaajilta, joihin he luottavat ja joiden puoleen usein kääntyvät kysymyksineen. Pelkkä informaation välittäminen ei riitä, vaan asiassa tarvitaan avointa keskustelua yhteisöjen kanssa. Virheellistä ja väärää tietoa on paljon liikkeellä erityisesti sosiaalisessa mediassa, jolloin oikean ja luotettavan tiedon saaminen luottamusta herättävältä tutulta ohjaajalta sekä viranomaiselta on tärkeää.
Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:
Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta
Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta
Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry
Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke
Monikko ry
Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa.
Työryhmän Raportti löytyy täältä:
Tarinaliikunta -kurssi käynnistyi!
5-osaisen kurssin tarkoituksena on kehittää eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien ikääntyvien uuden oppimisen kykyä.
Koronan vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat olleet merkityksellisiä. Rajoitukset sosiaaliseen kanssakäyntiin ovat lisäämässä yksinäisyyttä. Ja vaikka monelle seniorille teknologian ja netin käyttöönotto on ollut mutkikas, ovat he innokkaita oppimaan uuttaa ja yhä enemmän osallistutaan yhteisissä verkosto tapaamisissa.
Tarinaliikunta -kurssi on uudenlainen konsepti, jossa otamme haltuun erilaiset muistamiseen liittyvät tekniikat. Kognitiivisten harjoitteiden lisäksi ohjaamme kurssilla osallistujia hyödyntämään aivojen resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.
Kurssilla keskustellaan aivoterveydestä, oman muistin hyvinvoinnin seuraamista ja kehittymisestä ja ennen kaikkea tutustumme keinoihin mitkä helpottaa muistamista.
Tarinaliikunta -kurssi on paikka, missä saa olla avoimia, oma itseensä. Meidän keskusteluissa ei ole myös oikeita eikä vääriä vastauksia eikä ajatuksia. Ei ole voittajia eikä häviöitä. Tulemme kokeilemaan toisenlaisia lähestymistapoja ja kyky nauraa itselleen on aivoterveyden edistämisen ensimmäinen askel.
Alzheimer Europe julkaisi loppuvuodesta 2020 uudet työkalut tukemaan kulttuurisensitiivistä muistityötä
Osallistuminen asiantuntijaryhmässä antoi mahdollisuuden lisätä julkaisuille myös meidän kokemmuksista kehittynyt tietoa.
Lue sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarkoitettu opas täältä:
Intercultural dementia care for health and social providers: a quide
Alzheimer Europe encourages
Alzheimer Europe encourages health and social care workers:
- to provide people from different ethnic communities with culturally appropriate and understandable information about dementia and existing services and support
- to make sure that people understand that dementia is a medical condition and that health and social care systems in Europe offer support and care to people with dementia and their families
- to explore the kind of support or services that would be helpful, adapt existing support if necessary and develop new innovative approaches that reflect the needs and wishes of people from different ethnic communities
- to develop cultural awareness, sensitivity and competence through an ongoing process of learning and exchange between and amongst health and social care workers and people from minority ethnic groups.
Policy briefing on intercultural care and support for people with dementia and their informal carers/support
Intercultural dementia care necessitates support at all levels.
In the Policy Briefing, which contains extensive recommendations, the association calls on governments to address structural and interpersonal discrimination against people from minority ethnic groups by raising cultural awareness, sensitivity and competences across the whole health and social care system, and to address inequity inherent in policies, practices and procedures. Making a commitment to and investing in intercultural care and support are key steps towards ensuring a just society, one in which people with dementia and their carers, regardless of their cultural backgrounds, can live well and flourish.